Joskus joutsenet näyttävät kurjilta

Nyt on juhlittu taas vähä lissää. Nepalissa on juhlittu Tiharia eli valonjuhlaa ja sen kunniaksi saatu pari ylimääräistä vapaapäivääkin. Tällä viikolla koirilla on ollu oma päivä, jollon niitä kohdeltiin hyvin, ne sai ruokaa ja kulki kaduilla kukkaseppeleet kaulassa ja tikat otsassa. Myös lehmillä ollu omaa juhlaa.. Keskiviikkona koko kaupunki koristeltiin valoilla ja mekin sytytettiin paljon kynttilöitä kotona.

Tää kuvio oli Tamelissa kadulla. Se on tehty kukkien terälehdistä, linsseistä, pavuista, riisitä ja ties mistä muusta!

Säikähin tätä lehmää, ku se tuli yllättäen kulman takaa. Siinä se vaan kuljeskeli itsekseen.

Perjantaina juhlittiin sisaruksia. Siskot tekevät veljilleen tikat otsaan ja veljet siskoilleen sekä antavat lahjoja toisilleen. Ne joilla ei ole sisaruksia voivat käydä Kathmandussa Rani Pokharin temppelissä tekemässä itselleen tikat. Me käytiin siellä kanssa pyörimässä ja ihmettelemässä meininkejä. Mokomat turistit tukkimassa tietä. 

Väkeä menossa Rani Pokhariin

 Temppelisekkailun jälkeen mentiin tahallaan eksymään johonkin läheisille kujille ja kaduille. Nähtiin kaikkea kaunista ja hauskaa. Hyvä on eksyä, niin löytää jotakin mielenkiintosta välillä :)

Rakastan näitä värejä! Voisin vaikka syyä niitä.

Erilaisia alttareita löytyy joka paikasta, mutta tää oli kovin hieno. Huom! Lelut ei kuulu alttariin ;)

Löydettiin tämmönenkin. Aika iso oli.

Hohohoo. Otin salaa kuvan pyhästä miehestä, koska se oli kauakana aidan toisella puolella. Ne on mainioita ilmestyksiä.

ECEC

Oon harjottelussa ECEC:llä, joka on Early Childhood Education Center. Se pitää koulutuksia päiväkoti-ikäisten opettajille ja tarjoaa uusia tapoja opettaa lapsia, mitä Nepalissa yleensä on totuttu. Täällä on monessa paikassa jo hyvin pienille tapana opettaa asioita perässä toistamisella ja ulkoa oppimisella. ECEC kouluttaa käyttämään leikkejä, lauluja, pelejä ja askarteluja apuna opetuksissa. Me ollaan harjottelussa koristeltu ja tehty erilaista malliopetusmateriaalia ECEC:n opetus luokkaan. Luokka on esimerkki päiväkoti opetustilasta, jossa on eri leikeille ja tehtäville omat nurkkaukset, esim. Home Corner, Writing Corner ja Reading Corner.

ECEC:n toimistosta. Meillä on kivoja työkavereita siellä :)

Ahkera askartelija.. Peukaloita pyöritellessä ne hommat sujuu mutkattomasti. Huomatkaa teemuki! Saadaan monta kertaa päivässä aina herkku nepali teetä!

Tässä muutama aikaansaannos, mitä ollaan värkkäilty. Nää on kaikki Lääkärileikkeihin.

Lisäksi ollaan oltu nyt kahdessa eri koulussa, molemmissa yhden viikon. Eka koulu oli yksityinen Montessori koulu. Siellä olin 1-3-vuotiaitten ryhmässä. Päivähoisossa oli kaksi ryhmää ja useampi hoitaja ja opettaja ryhmää koden. Toinen viikko oltiin kunnallisessa koulussa. Kaksi luokkaa oli yhistetty, koska niin moni lapsi on poissa Kathmandusta juhlien ajan. Oli Dasain tossa vähä aika sitte ja ens viikolla Tishar, joten perheet on omissa kylissään, kaukana. Ryhmässä oli 2,5-5-vuotiaiata muksuja yhteensä 15. Kunnallisessa koulussa on paljon köyhemmistä perheistä tulevia lapsia. Oltiin myös joka päivä parituntia keskenään lasten kanssa, jotka ei ymmärtäny englantia. Opittiin ainaki muutama sana nepalia lisää.

Yksityiskoulu: Ihanat pikku hiirulaiset<3<3 ne harjottelee tanssiesitystä vanhempien päivää varten.

Ja tässä esitys käynnissä täydessä vauhdissa :D

Otettiin vielä yhteiskuva vanhempien päivässä, jossa oltiin vielä käymässä. Oltiin vähän alipukeuduttu verrattuna opettajiin.. 

Kunnallisen koulun luokka ja englanninopetus käynnissä. Vähän tän jälkeen me saatiin  nää plus 10 muuta lasta leikitettäviksemme.

Tässä kunnallisessa koulussa oli yhteensä noin 700 oppilasta, luokat pre-schoolista yläasteeseen asti.

Päästiin yhden ECEC:llä työskentelevän häihinkin. Ne oli kristilliset-nepalilaiset häät. Seremonia kesti jotain kaksi tuntia ja oli kokonaan nepaliksi.. Sen jälkeen oli ruokaa ja lähettiin kotiin. Ihan oli jees :)

Alttari

Naiset istu toisella puolella käytävää ja miehet toisella puolella.  Vieraita oli varmaan joku 200 ku  sinne vaan kutsuttiin kaikkia tuttuja ja puolituttuja, kuten meidät

Kaaso ja morsian

Teettettiin häitä varten kurthat. Harkkaohjaajalla oli kans ekaa kertaa sari päällä.

Trekkailua ja Paraglidingia

Lähettiin Kathmandusta perjantaina aamulla klo7 kohti Pokaraa. Aluksi oli pientä säätöä, että onko meille edes lippuja, mutta lopulta päästiin kaikki bussiin. Meitä oli yhteensä yheksän suomalaista samalla reissulla, mutta seittemän oli lähössä trekille. Bussimatka kesti noin seitsemän tuntia vaikka matkaa oli vain n.200km. Tie mutkitteli vuorten rinteitä ja pysähteli kylien ruuhkiin.

Oltiin yö Pokarassa ja aamulla tavattiin kantajat ja opas guest housella, minkä kautta oltiin saatu bussiliput ja trekki. Trekattiin kolme päivää, nähtiin lumihuippusia Annapurnan vuoria ja käytiin vielä liitelemässä varjolla taivaalla maanantai aamuna. Koko reissu oli mainio ja meillä oli tosi hyvä porukka. Opas ja kantajat oli hirmu hauskoja. Huvittavaa oli, kun me oltiin poikki jonku ylämäen jälkeen ja kantajat lähti juoksemaan kilpaa rinkat selässä.. Koko trekkauksen ajan oli ihan mielettömän kuuma, ainakin 25 astetta päivisin. Meillä oli takit ja pipot mukana,  mutta eipä niille ollut käyttöä.

Sunnuntai-maanantai välinen yö oltiin Sarangotissa. Maanantai aamuna herättiin jo viideltä kattomaan auringonnousua. Paikka on tunnettu hyvänä auringonnousu katselupaikkana ja siellä oliki turisteja paljon meijän lisäks. Aamupalan ja pakkailujen jälkeen alko jännittää liitely. Kuitenki, kun käveltiin lähtöpaikalle pahin jännitys meni ohi ja jouduttiin oottelemaan yli tunti. Kun lentäjät tuli paikalle, ne vaan puki meijät valjaisiin ja lähettiin heti kun oli tilaa levittää varjo maahan. Siitten vaa otettiin juosten vauhtia ja oltiinki jo ilmassa. Ilmailu kesti 30min. Ilmassa ei pelottanut ollenkaan tai kauhistuttanut korkealla olo. Varjo oli tosi vakaa ja muutenki koko touhu oli tosi rauhallista. Haukat liiteli varjojen kanssa samoissa ilmavirtauksissa ja pysty moikkalemaan ohi liitäville tutuille naamoille :D Hyvä kokemus oli se, vaikka vähän huippaamaan alkoikin ilmassa.

Hengailtiin Pokarassa vielä maanantai ilta. Se on kiva kaupunki ja paljon rauhallisempi kuin Kathmandu. Siellä on myös järvi, jossa voi soudella tai istuskellä rannassa. Turisteja oli paljon, mutta silti Pokarassa viettäisi mielellään pidemmänkin ajan.

Trekin ensinäkymiä

Riisipellolla

Annapurna area. Lumihuiput kohosivat jo vähän näkyviin jo trekin alkupuolella.

Reippaasti viipottaa iloinen trekkaaja. Kaksi kantajaa ensimmäisinä rinkat selässä.

Katse tulosuuntaan. Ylitettiin joki ja käveltiin tästä kuvasta katsottuna oikeaa puolta.

Jonkun koti vuorilla

Näkymä Dampuksesta, majoitushuoneen ikkunasta. Dampus oli ensimmäisen yön pysähdyspaikka.

Welcome to the jungle! Maisemat ja luonto vaihtui kivasti pitkin matkaa.

Kanat tiskaamassa :) 

Reipas pieni lehmipoika. Lehmät pelkäs meitä ihan hirveesti ja lähti juoksemaan karkuun. Välillä yks niistä näytti siltä, että se tulee puskee meijät nurin.

Tuolla me oltiin seuraavana aamuna! JEE!! 

Pops! Heitin auringon taivaalle!

Meillä oli siis viikon loma keskiviikosta tiistaihin. Koko reissu oli mahtava ja täynnä naurua ja hauskoja juttuja. Huomenna taas takaisin arkeen ja harjoitteluun ECEC:lle.

Kuvia Kathmandun keskustasta

Kuvan liikenne on epätävallisen järjestelmällinen

Turvalliset raknnustelineet

Tamelin kaduilta

Tamelin kaduilta

"Sisarusten temppeli", jota käytetään vaan kerran vuodessa juhliessa ja muistellessa siskoja ja veljiä

Possun pää, eikä kylmäketju katkea

Apinatemppeli

Pienen pieni Kathmandu Valley

Joku turisti hyppäs kuvaan..

Kolme talon kokoista Buddha patsasta

Apinatemppelistä kerrotaan hurjia tarinoita, joissa apinat hyökkää ihmisten kimppuun, varastaa niitten ruoat ja kamerat ja kakkii päälle. Noo kyl me nähtiin yks apana viemässä keksipaketti yheltä pariskunnalta. Röyhkimys. Mutta toisaalta turstien omamoka jättää keksit näkyville.